Tuntisuunnitelma

Tarkoituksemme oli kokeilla käytännössä, miten mediaa ja siihen liittyviä aiheita voisi käsitellä luokkahuoneessa. Tarkoituksemme ei ollut ns. “opettaa” mediakasvatusta, vaan luoda mahdollisimman avoin ja keskusteleva ilmapiiri, joka herättäisi oppilaat ajattelemaan ja kyseenalaistamaan mediaa. Halusimme myös kerätä materiaalia luokan omia verkkosivuja varten ja samalla saada luokka pohtimaan mediapassien ja keskustelun kautta julkisuutta ja vastuuta. Käsittelimme verkon käyttämiseen liittyviä kysymyksiä kuten: Mitä kannattaa julkaista ja miksi ei? Mitä on yksityisyyden suoja: nimimerkit, profiilit, yhteystiedot, kuvat yms.? Mikä on nettietiketti käytännössä?

Samalla halusimme myös herättää uteliaisuutta luokassa, jotta he innostuisivat käyttämään tekemiämme verkkosivuja. Verkkosivuilta nimittäin löytyy paljon muutakin mediakasvatukseen ja pedagogisiin tavoitteesiin liittyvää opetusmateriaalia, joita ei keretty tunneilla käsitellä ja joihin toivoimme oppilaiden tutustuvan. Tunnit olivat mielestämme erittäin onnistuneita ja oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta syventämään tietojaan ja taitojaan median maailmasta.

Min	Tehtävät ja tavoitteet
5	Lyhyt projektin ja vetäjien esittely.
10	Pulpetit on vedetty sivuille ja tuolit järjestetty piiriksi luokan keskelle. Vessapaperirulla kiertää luokassa. Kukin saa ottaa niin monta paperineliötä kuin luulee tarvitsevansa, mutta oppilaille ei vielä paljasteta pelin tarkoitusta. Lopuksi jokainen oppilas kertoo itsestään niin monta asiaa kuin on ottanut paperineliöitä. Näin päästään tutustumaan luokkaan ja virittynyt tunnelma on avoin ja leikkimielinen.
10	Rikkinäinen puhelin toisena lämmittelyleikkinä. Käytetään hullunkurista lausetta: “Medialla ja banaanilla ei ole mitään yhteistä – vai onko?” Tämän jälkeen otetaan yhteisesti esille median viestinnällisyys, kuinka viesti voi joskus vääristyä tai keskeytyä ja kuinka viesteihin kannattaa aina suhtautua kriittisesti.
5	Oppilaita pyydetään kirjoittamaan taululle “media” -sanan alle vapaasti mielleyhtymiä ajatuskartan tapaan. Jos Mind Map -käsite ei ole tuttu ennestään, käydään se lyhyesti läpi.
20	Keskustellaan piirissä taululle kerätyistä sanoista ja mediasta yleensä, sekä tutkitaan lähiympäristöä – mitä medialaitteita löytyy luokasta tai koulusta ylipäätänsä. Seuraavaksi tehdään liikunnallinen mielipidekysely – kyllä/ei. Oppilaat siirtyvät lattialle määritellyn viivan eri puolille riippuen mielipiteestä. Kysymykset ovat kaikki mediapainotteisia ja auttavat luokkaa määrittelemään median käsitteenä. Samalla he näkevät luokan mielipidejakauman. Kysymyksiä voivat olla esim. “Kuinka monella on oma kännykkä?” tai “Kuinka moni on katsonut K-15 elokuvan?” Leikkiä voi syventää kysymyksillä “Miksi?” tai “Mitä?” luokan ollessa viivan eri puolilla.
40	Oppilaat suunnittelevat n. neljän hengen ryhmissä omat tulevaisuuden media-härvelinsä, jotka piirretään pahville, nimetään ja esitellään koko luokalle. Yhdessä mietitään härveleiden viestinnällistä arvoa, käyttötarkoitusta ja kuluttajaa. Demonstroidaan myös vetäjien oma media-härveli aluksi kalvolla, esim. Pillipomppupallopuhelin. Pahvit voidaan laittaa myöhemmin esille luokan seinälle ja julkaistaan verkkosivuilla.
45	Jokainen oppilas tekee oman mediapassinsa valmiin lomakkeen avulla sekä piirtää oman kuvakkeen (profiili) luokan yhteisiä verkkosivuja varten. Aluksi käydään mediapassilomake läpi yhteisesti kalvon avulla, jonka kautta pääsemme keskustelemaan aiheista kuten nimimerkit, kopiosuoja, kuvat, julkisuus, linkit, yhteystiedot, yhteiset käyttäytymissäännöt verkkoympäristössä (nettietiketti), netissä olevien tietojen luotettavuus ja mediakriittisyys. Oppilaiden puuhatessa vetäjät kiertävät luokassa keskustelemassa aiheista ja auttamassa.