Opettajille

Oletko kiinnostunut mediakasvatuksesta? Oletko sitä mieltä, että mediakasvatuksen voi sisällyttää peruskoulun tavalliseen tuntiopetukseen ilman, että muu opetus kärsii?

Mediakasvatuksen tavoite on kasvattaa nuorista mediatietoisia. Käsite on kuitenkin suhteellisen uusi ja vieras monelle opettajalle ja moni suhtautuu siihen skeptisesti. Tietokone on mainio pedagoginen työväline, joka ei edistä oppimista ainoastaan teknisesti, vaan joka toimii aina sosiaalisessa vuorovaikutusta ja keskustelua suosivassa ympäristössä. Teknologian sijaan haluamme kuitenkin keskittyä mediakasvatuksen mahdolliseen sisältöön, arvoihin ja opetusmetodeihin. Uskomme vahvasti, että tasapainoisen, tavoitteellisen ja kehittävän mediakasvatuksen tulisi keskittyä nimenomaan kasvatukseen, eikä niinkään viestinnän teknisiin yksityiskohtiin. Tämä on usein se kompastuskivi, johon erityisesti vanhempien naisopettajien ymmärrys tyssää. Tiedot, taidot ja koulun resurssit eivät aina riitä teknisten taitojen opettamiseen ja oppilaat ovat usein opettajaa edellä tieto- ja viestintäteknologian eri osa-alueilla.

Tekninen opetus ei välttämättä edes sovi peruskoulun maailmaan. Syitä löytyy monenlaisia, kuten mm. kasvatustodellisuus. Nuoret (erityisesti pojat ja tytöt) ovat teknisiltä taidoiltaan usein aivan eri tasoilla. Teknisiä taitoja kehittävien kurssien järjestäminen nykytilanteessa voi olla vähäisten resurssien vuoksi hankalaa. Jos mediakasvatuksesta tulisi vakiintunut osa valtakunnallista opintosuunnitelmaa, voitaisiin pyrkiä kauaskantoisempiin tavoitteisiin ja nuoret voitaisiin koulun kautta pitää johdonmukaisesti samalla mediataito- ja tietotasolla. Valitettavasti tällä hetkellä mediataidot riippuvat kuitenkin lähinnä kotien sosiaalisesta alkupääomasta ja yksittäisten opettajien innostuneisuudesta.

Ihmiset usein kuvittelevat romanttisesti, että pelkkä teknologian läsnäolo kouluissa lisää oppilaiden kykyä oppia. Monesti käy kuitenkin niin, että koulut satsaavat paljon rahaa teknologiaan, jota kukaan ei osaa käyttää tai jota käytetään oppilaiden passivoimiseen. Käytännössä oppilaat siis lähetään verkkoon surffailemaan ilman selkeitä tavoitteita tai sääntöjä, sillä välin kun opettaja keskittää energiansa johonkin tärkeämpään, kuten esim. kokeiden korjaamiseen. Teknologiaa on osattava käyttää ja soveltaa niin pedagogisesti kuin teknisestikin oikein, jotta sen hyöty saataisiin maksimoitua.

Uskomme, että jos oppilaat saavat yhdessä päättää mediaprojektin aiheesta ja toteutuksesta ja hyödyntää siihen kaikkia tieto- ja viestintäteknologian taitojansa, saataisiin heidät innostumaan ja pohtimaan mediaa myös opiskelun työvälineenä. Valinnanvapaus ja luovuus edistävät kriittistä ajattelukykyä. Nuori kaipaa kuitenkin rajoja myös mediakasvatuksessa ja koulun velvollisuus on asettaa niitä niin opinnoissa kuin tavoitteissansakin. Koulun ei silti tarvitse syöttää oppilaille valmiiksi pureskeltua tietoa. Modernia koulua on verrattu massatuotantotehtaaseen, jossa lapset etenevät liukuhihnalla, jonka eri vaiheissa lapsille syötetään tietyt faktat ja faktojen säilyminen kontrolloidaan tarkistuspisteissä, joissa vialliset siirretään pois linjalta. Mediakasvatuksen tehtävä on mielestämme rikkoa vanha liukuhihnamalli. Mediakasvatus on askel kohti luomufarmia, jossa lapset saavat kasvaa ja kehittyä oman luovuuden ja tiedonjanon kautta.

Tutkivan oppimisen malli johtaa nimenomaan uusiin oivalluksiin, jotka mediakasvatus mahdollistaa. Uskomme, että nuorten on ensin hyvä osata käyttää Internetiä ja mediaa hyväkseen nimenomaan tietopankkeina ja interaktiivisina kommunikaation välineinä. Tietokone voi auttaa hahmottamaan nykymaailmaa monelta eri kannalta, mutta se voi myös muodostaa petollisen viidakon keskenään ristiriitaista tietoa, johon oppilas saattaa eksyä, jollei osaa käsitellä informaatiotulvaa oikealla tavalla. Mediakasvatuksen tärkein tavoite on kriittisen ajattelukyvyn kehittäminen tutkivan- ja ongelmalähtöisen oppimisen kautta. Laadukkaan sisällön lisäksi haluamme korostaa ihmisläheisyyden ja aidon yhteisöllisyyden merkitystä nuorten sosiaalisten taitojen kehityksessä. Avoimet ongelmat tukevat yhteisöllisyyttä ja kannustavat oppilaita yhdessä tekemiseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tämän vuoksi mediakasvatusprojektimme on toiminnallinen ja vaatii ryhmätyötaitoja.

Mediakasvatusprojekti, jonka vedimme Lauttasaaren ala-asteen 4. ja 5. luokille, oli erittäin onnistunut. Tavoitteenamme oli, että saisimme oppilaat itse ajattelemaan verkon vaaroja ja mahdollisuuksia käytännön mediaprojektin kautta. Oppilaat osallistuivat intoa puhkuen ja tuntuivat nauttivan siitä, että saivat itse tehdä ja ajatella. Enemmänkin olisi riittänyt juttua ja pohdittavaa, sillä media on käsitteenä laaja ja monipuolinen. Tuntisuunnitelmamme on yksinkertainen ja toteutettavissa aikarajojen sisällä. Projektin vetäminen ei vaadi opettajalta lainkaan teknisiä taitoja, mutta toivomme, että opettajat kiinnostuisivat esim. luokan oman verkkosivun tekemisestä.

Nämä verkkosivut kertovat mediaprojektimme toteutuksesta ja lopputuloksesta. Haluamme verkkosivujen kautta välittää kaikille käyttäjille viestin, että mediakasvatusta voi soveltaa tavalliseen luokkaopetukseen. Kuka tahansa opettaja pystyy samaan ja suosittelemme lämpimästi uusien opetusmetodein kokeilemista! Tutustukaa siis verkkosivuihin, linkkeihin ja tuntisuunnitelmaan ja miettikää, miten voisit toteuttaa mediakasvatusprojektin omassa koulussasi!